Työsuojelu
Työpaikan työsuojelutoiminnan tarkoituksena on parantaa työoloja – ennaltaehkäistä ja korjata puutteita sekä auttaa työhön liittyvien pulmien ratkaisemisessa.
Työsuojelu on osa johtamista. Hyvällä työelämän laadulla ja hyvinvoivalla työyhteisöllä on positiivinen vaikutus työn tuloksellisuuteen.
Työsuojelun yhteistoiminta on välitöntä ja edustuksellista. Välitöntä työsuojelun yhteistoimintaa ovat muun muassa työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut ja työyhteisön arjessa käytävät keskustelut työstä ja työn pulmista.
Edustuksellista työsuojelun yhteistoimintaa on työsuojelun yhteistoimintaorganisaation toiminta, jossa henkilöstön valitsemat toimijat edustavat koko henkilöstöä.
Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä työsuojeluasioissa.
Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia – ei vain JHL:läisiä – työntekijöitä turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa. Valtuutettu (ja kaksi varavaltuutettua) on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 10 työntekijää, mutta pienemmässäkin työpaikoissa työntekijät halutessaan voivat valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun.
Jokaisella on oikeus asettua ehdokkaaksi työsuojeluvaltuutetun valinnoissa ja osallistua työpaikkansa työsuojeluvaltuutetun valintaan. Valtuutetun kausi on sopimusalasta riippuen kahdesta neljään vuotta.
Työsuojeluvaltuutettu saa JHL:n tarjoamaa jatkuvaa työsuojelukoulutusta. Hänellä on mahdollisuus olla aktiivisesti mukana työsuojeluyhteistyössä eri tahojen kanssa.
Työsuojeluvaltuutettua tarvitaan
- edustamaan työntekijöitä työsuojeluasioissa, kuten työntekijöiden aloitteiden tai ongelmatilanteiden selvittämisessä ja työsuojelutarkastuksissa
- toimimaan yhdessä työsuojelupäällikön, työterveyshuollon ja muiden työsuojelutoimijoiden kanssa
- perehtymään työpaikan olosuhteisiin ja työyhteisön tilaan työpaikkakäyntien, tilastojen ja raporttien avulla
- perehtymään työsuojelusäädöksiin
- kiinnittämään työntekijöiden huomio turvallisiin työtapoihin
- osallistumaan työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttaviin asioiden ja muutoksiin vaikuttamiseen
- osallistumaan riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen
- osallistumaan työpaikan yhteisten periaatteiden ja pelisääntöjen luomiseen
- osallistumaan työpaikan kehittämiseen työsuojeluasioissa
- seuraamaan sovittujen toimenpiteiden toteutumista
- pitämään työsuojeluasioita esillä tekemällä aloitteita, olemalla aktiivinen ja ennakoiva
- keskeyttämään vaarallisen työn tekemisen
- toimimaan yhteistyössä muiden työsuojelutoimijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa
Työsuojeluvaravaltuutettu
Työsuojeluvaravaltuutettu hoitaa valtuutetun tehtäviä varsinaisen ollessa estyneenä. Työsuojeluvaltuutetun on ilmoitettava työnantajalle estymisestään ja tehtävän siirrosta varavaltuutetulle.
Estyminen voi olla lyhytaikaista – esimerkiksi kokoukseen tai tarkastukseen osallistumisen takia – tai pitempiaikaista, jolloin varavaltuutettu saa varsinaisen valtuutetun toimintaedellytykset kuten oikeudet tiedonsaantiin, ajankäyttöön ja työn keskeyttämisoikeuden.
Työpaikkakohtaisista käytännöistä, kuten työsuojeluvaltuutetun vuosiloman ja pitempien sairauslomien sijaisuuksista on hyvä sopia työpaikalla jo etukäteen.
Linjajohdon vastuu
Työpaikan linjajohto on ensisijainen työsuojelutoimija, jolla on vastuu työpaikan toiminnasta ja turvallisuudesta. Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja, jonka tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojeluasioissa.
Työnantajalla on vastuu
- turvallisuudesta
- työhön perehdyttämisestä
- työterveyshuollon järjestämisestä
- työn mitoittamisesta työntekijälle sopivaksi
- suojainten ja apuvälineiden hankkimisesta
- työsuojelun huomioimisesta työn suunnittelussa ja mitoituksessa
- työolosuhteiden tarkkailusta
- varhaisesta epäkohtiin puuttumisesta
- häirinnän ja epäasiallisen kohtelun lopettamisesta
Työnantajan vastuu jakaantuu koko linjaorganisaatiolle ylimmästä johdosta lähiesimieheen.
Työntekijän työsuojeluvelvoitteet
- noudattaa työnantajan ohjeita ja määräyksiä
- noudattaa turvallisia työtapoja, järjestystä ja siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta
- käyttää suojaimia ja apuvälineitä
- huolehtia, että oma työskentely ei aiheuta haittaa itselle eikä toisten turvallisuudelle tai terveydelle
- ilmoittaa vioista ja puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tai mahdolliselle työsuojeluasiamiehelle
- käyttäytyä asiallisesti muita kohtaan.