Historiikki 2022
Jämsänjokilaakson JHL 503 on syntynyt lähikunnissa olleiden osastojen yhteenliittymistä.
Kuoreveden KTV 514 (perustettu 21.3.1971) liittyi silloisten Jämsän kunta-alan ammattilaisten KTV 356 kanssa yhteen vuonna 2001. (Jämsän osasto 356 perustettu 25.4.1965). Vuonna 2006 Jämsän osastoon, joka tuolloin oli jo Jämsän kunta-alan ammattilaiset JHL, liittyivät myös Längelmäen kunnan JHL 561 sekä Jokilaakson sairaalan JHL 446 jäsenet.
Ammattiliitto JHL syntyi 22.11. 2005, johon myös KTV fuusioitui. Kuntaliitos Jämsän ja Jämsänkosken välillä tapahtui vuonna 2009, mutta Jämsän ja Jämsänkosken osastojen fuusioituminen tapahtui vasta 1.1.2010. (Jämsänkosken kunnalliset työntekijät ja viranhaltijat KTV 503 perustettu 24.11.1970). Viimeksi Jämsänjokilaakson JHL 503 jäseneksi ovat liittyneet Kuhmoisten kunnan työntekijät ja viranhaltijat 381 (perustettu16.7.1965) vuoden 2011 alusta.
Kun tarkastelee yllä mainittujen osastojen perustamisajankohtia, niin voisi kysyä, minkä ikäinen JHL 503 osastona on tällä hetkellä? Osaston ikä lasketaan kuitenkin sen numeron mukaan ja siitä, koska yhdistys on kirjattu ensi kerran yhdistysrekisteriin. Osaston 503 ensirekisteröintipäivämäärä on 23.11.1971, joten osastomme täytti 50 vuotta vuonna 2021.
Mietittäessä osastojen taipaleita alkuvuosikymmenillä niissä huomaa paljonkin samankaltaisuuksia. Osastojen perustaminen on tapahtunut työpaikoilla vallitsevien olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Neuvotteluja käytiin paikallisesti työnantajan kanssa ja niissä yritettiin saada korjauksia mm. alipalkkaisuuteen, työntekijämäärän vähyyteen sekä työaikaan. Neuvottelut olivat tuolloin usein vaikeita ja päätyivät jopa ratkaisemattomiksi. Liitolta saatiin kuitenkin jo tuolloin neuvotteluapua ratkaisuihin pääsemiseksi.
Osastojen perustamisen aikoihin liiton toimihenkilöistä oli mukana apujoukkoja. He antoivat neuvoja ja tukea tilikirjojen käytössä, rahaston hoidossa, jäsenkirjojen leimaamisessa sekä muissa rutiiniasioissa. Useissa osastoissa oli aktiivinen perusväki toimintaa pyörittämässä ja hyvinkin moni toimi vuosikymmeniä toimihenkilö-tehtävissään. Ammattiryhmistä osastojen jäseninä olivat tuolloin mm. keittiöiden henkilökunta, osastoapulaiset, talonmiehet, koulujen siivoojat, kotipalvelun henkilökunta jne. Vuosikokoukset toimivat jäsenistön kanavana vaikuttaa asioihin.
70 luvulle tultaessa osastojen neuvotteluissa työnantajan kanssa käsiteltiin mm., jotta palkkojen ym. etuisuuksien saamista vastaamaan yleistä tasoa ja voimassa olevia työehtosopimuksia. Liiton toimitsijat vierailivat tuolloin vielä osastojen kokouksissa useamman kerran selvittäen myös jäsenistölle työ- ja virkaehto-sopimusten työaika- ja palkka-asioita. Palkkausten kuntoon saattamisen jälkeen kiinnitettiin huomiota yksittäisten ammatti-ryhmien etujen ajamiseen. Neuvotteluja käytiin mm. koulusiivoojien ja koulujen keittiöhenkilöstön työaikojen muuttamisesta ympäri-vuotiseksi, siivoojien pukurahoista ja talonmiesten palkoista. Työsuojelunäkökohdat, työpaikkademokratia sekä maailman tapahtumiin kantaa ottaminen puhuttivat myös osastoissa. Ammattiosastoilla oli noihin aikoihin merkittävä rooli uudistusten toteuttajana sekä kehityksen eteenpäin viejänä.
70 luvulla osastoihin valittiin myös pääluottamusmiehiä sekä joitakin luottamusmiehiä. Jäsenmäärän kasvaessa katsottiin tarpeelliseksi laajentaa luottamusmies-verkostoa edustamaan myös eri ammatti-ryhmiä. Henkilökuntaneuvostoja ja yhteistyökomiteoita, tai miksi niitä nyt kutsuttiinkaan, perustettiin kunnissa. Henkilöstöllä oli edustus niissä ja niiden tarkoitus oli parantaa henkilöstön ja työnantajan välistä kanssakäymistä ja sopimista.
Koko 80 luku elettiin kasvun aikaa. Palkkoja korotettiin säännöllisesti ja kaikki tuntuikin menevän samoilla linjoilla hamaan tulevaisuuteen saakka. Ammattiosastojen toimintaan ei enää tunnettu vetoa ja tarvetta, joten osallistujien määrä väheni vuosikymmenen aikana huimasti. Ammattiosastojen toiminnassa suuntauduttiin perinteiseen edunvalvontatyöhön.
90 luvulle tullessa kuitenkin jouduttiin arvioimaan tilanteet uudelleen. Lama ja vaatimukset julkisen talouden leikkauksista kasvoivat. Työpaikkojen pysyvyys oli myös uhattuna. Jouduttiin tilanteeseen, jossa lähes jokaisesta työpaikasta, niiden lakkauttamisesta tai uusien perustamisesta, neuvoteltiin työnantajan kanssa. Osastojen linjaus oli työpaikkojen säilyttäminen, palkkatason sekä muidenkin työehtojen säilyminen entisellään ja neuvottelut niistä olivat usein vaikeita. Valtakunnan tasolla tupo -neuvotteluissa päädyttiin 0 ratkaisuun 1993 ja seuraavina vuosina tehtiin liittokohtaisia sopimuksia. Myöhemmissä sopimuksissa, aina vuoteen 1998 saakka, neuvotteluissa pyrittiin talouden elpymiseen, työllisyyden parantamiseen sekä ostovoiman kasvuun.
Lakot ovat väistämättä kuuluneet edunvalvonnan piiriin, kun asioista ei ole päästy sopimukseen neuvottelupöydässä. Osastot ovat olleet tukemassa toisten liittojen lakkoja 70 ja 80 luvuilla. Oman ammatti-yhdistyksen neuvotteluja on vauhditettu SAK:n liittojen päivän kestävillä yleislakoilla, joita myös on kutsuttu toimintapäiviksi. Näin on toimittu vuosina 1984, 1986 ja 1992. Syyskuussa 2015 oli joukkovoimaa mielenilmaus Sipilän hallituksen pakkolakeja vastaan. Silloin törmättiin käsityksiin lomarahaleikkaukset ja kilpailukyky-sopimus (KIKY). Maaliskuussa 2016 toteutui vastaavanlainen mielenilmaus. Lokakuussa 2018 pidettiin kaksipäiväinen poliittinen työtaistelu ”Viimeinen niitti” joka käytiin työntekijän aseman heikentämistä vastaan. Jämsässä tämä koski kunta-alan ruokapalvelua, siivousalaa ja kiinteistönhoitoa.
Lomautuksen jäsenistömme koki viimeisen kuntaliitoksen, Jämsä-Jämsänkoski, jälkeen vuonna 2009. Liitoksen myötä kuntatalouden esitettiin olevan huono ja tällä toimella pyrittiin sitä osittain saamaan kuntoon. Siitä voidaan olla monta mieltä, kuinka säästöissä onnistuttiin, sillä lomautuksen vaikutukset näkyivät pitkään kaupungin henkilöstössä. Palautuminen raskaasta työrupeamasta vähäisellä työvoimalla vie aikaa sekä henkisesti että fyysisesti. Palkkaratkaisuissa myös paikalliset sopimiset ovat tulleet ilmeisesti jäädäkseen. Järjestelyerien jakamisperusteita on valtakunnallisissa neuvotteluissa linjattu mm. paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen sekä palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Järjestelyvaraeriä on jaettu vuosina 2010, 2019 ja 2021. Näiden kautta tulevat palkankorotukset koskevat koko henkilöstöä aina ylätasolta ammatti- ja peruspalvelutehtäviin saakka. Palkkaohjelma on sisältänyt myös tasa-arvoerän, jonka kautta kiinnitetään huomiota sopimusaloittain palkan suuruuteen nais/mies näkökulmasta sekä koulutustasojen mukaan. Määräaikaisten työsuhteiden käytön valvontaan on tullut myös lisää työkaluja työsopimuslain muutoksen kautta 2011.
Olemme eläneet jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä yhteiskunnassa. Kehityksen on tavallaan kuljettava eteenpäin, mutta se voi luoda myös tiettyä epävarmuutta. Muutoksia alueellamme ovat tuoneet myös useat kuntaliitokset ja niiden myötä myös osastojen fuusiot. 1.9.2015 tapahtunut Sote-ulkoistus on osaltaan vaikuttanut yhdistyksen toimintaan mm., jäsenkatoa aiheuttanut väärän informaation leviäminen ulkoistuksen alkuvaiheessa. Jämsänjokilaakson JHL:n jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 600 henkilöä eri aloilta. Osastomme toiminta on pohjimmiltaan pysynyt samana kuin alussakin eli tärkeimpinä asioina ovat edelleen jäsenten työ- ja palkka-asioiden parantaminen sekä voimassa olevien sopimusten toteuttaminen ja valvominen. Paikalliset sopimukset ovat tulleet osaksi sopimustoimintaa ja palkkarakenteen muutoksen myötä myös mm. työn vaativuuden arvioinnin tärkeys korostuu.
2020 maailmanlaajuisesti levinneen koronan aiheuttama poikkeusolo vaikutti kaikkien alojen toimintaan. Käynnistivät kaupungin YT- neuvottelut lomautuksista, joita ei kuitenkaan pistetty täytäntöön.
Panostamme edelleenkin edunvalvontaan, jonka osana on myös työsuojelutoiminnan jatkuva kehittäminen. Vapaa-ajantoimintaa olemme vieneet eteenpäin järjestämällä yhteisiä matkoja sekä kotimaassa, että ulkomaillakin. Varmasti matkoilta on jäänyt hauskoja ja mukavia muistoja jokaiselle. Niillä on tavattu niin vanhoja kuin uusiakin tuttavuuksia. Järjestämme jäsenille pikkujouluja, sekä teatteriretkiä ja tarjoamme alennuksia paikkakunnan erilaisiin tapahtumiin. Perinteistä kiinni pitäen olemme järjestäneet vuosittain merkkipäivätilaisuuden yhdistyksen samana vuonna täyttäneille 50- ja 60 – vuotiaille jäsenillemme, joka on perua Jämsänkosken JHL yhdistyksen toiminnasta. Jäsenet ovat myös vuosien varrella voineet ottaa osaa joko paikallisiin- tai liiton järjestämiin koulutuksiin.
Osastollamme on lomanviettopaikka Länälä Koskenpään pettämän rannalla. Jämsänkosken KTV:n osaston edustajat ostivat huutokaupalla entisen kunnanviraston 1300 markalla vuonna 1980. Edellisenä vuonna osastossa oli tehty päätös maa-alueen vuokraamisesta Koskenpäältä. Talkootyönä rakennus purettiin paikaltaan ja rakennettiin uudelleen, johon talkoolaiset käyttivät yli 4000 talkootyötuntia. Länälän viitta vaille valmiin päärakennuksen tupaantuliaisia vietettiin vuonna 1982. Myöhemmin tontille on rakennettu myös rantasauna, sekä varastorakennus. Vuosien saatossa olemme tehneet erilaisia korjauksia ja ehostuksia rakennuksessa. Vuoden 2020 lopussa päätimme laittaa alueen kuntoon ja rakentaa rantaan kunnollisen ja turvallisen kulkureitin. Hankkeeseemme saimme maaseuturahoituksen tukea Leader Vesuri-ryhmän kautta. Hanke saatiin päätökseen 2021 syksyllä. Hankkeen myötä päätimme avata vuokrausmahdollisuuden kaikille halukkaille.
Vuosi 2022 alkoi edelleen poikkeusoloissa ja kevään aikana on järjestetty työtaistelutoimia paremman palkan ja työolojen puolesta. Tulevaisuuteen vaikuttaa vuonna 2023 alkavat hyvinvointialueet, jolloin osastoltammekin siirtyy jäseniä muihin yhdistyksiin, joka luo jäsenistöömme epävarmuutta nykyisen tutun ja turvallisen kontaktin hajottua. Luotamme siihen, että tulevaisuudessakin JHL pystyy tarjoamaan jäsenistöllemme yhtä laadukasta edunvalvontaa.